tiistai 26. heinäkuuta 2016

Jotain piti totaalisesti toteuttaa ennen pillin vihellystä,

Jotain piti totaalisesti toteuttaa ennen pillin vihellystä,
mutta pipertävän pään päälle käpertyneen linturaukan
silmillä näki että alhaisen ihmissielun sävel soi väärin!
Tragedia jatkoi jäsentymistään siitä hetkestä, metsän väki
ei tahtonut käsittää lainkaan yhden eksyneen valitusta,
vittu vain vitunmoisesti kaikui todellisen feminiinin
väkeville vihervarsille vähitellen vaipuen ...

Kaupungin kaduilla kuului streetmäinen tohina, kaukana
siellä ihmisparvet todella täyttivät tyhjyyden kuin
kristallinen lumilapio olisi kaivertanut kivisestä hangesta
suuret metallisen ontot lohkot; valolegopalikat siinä
legoiseksi valeeksi valkoisen, kankaan päälle painoksi.

NIIN PALJON VALINTOJA RUUDUISSA.



Ne kaikki toteutetaan kerralla, kun joku tai eräs subjektiton
talitinttikin tajuaa painautua taivaaltaan siivettömään
lentoon painiketangon maailmaan, automatisoidun ihmeen
insta-titig-ram-tyyn lokerikkoon ahkeroimaan omaa profiiliaan:

Sillä se on valoa, ja valo on ihmiseltä sama kaikkialle
maailmaan, niin syvää ja kirkasta datasäiettä ei osaisi
tiedottomana duunata työtön jumalakaan (Tuskin Hänen
sitä tehdä tarvitsisikaan, onhan hyvän olon viestissä ihme
jo sisällä kun suutelee kaasuräjähdyspilvessä elämää
suoraan huulille, sitä kaiken kauneuden omaavaa vierasta
täysikuun muotoista ja sisimmäistä olentoa.)

Miksi edes toisintaa paitsi toisinnusta? Erkaantua.

SILLÄ SÄVY SÄVYYN KÄDET KÄYVÄT YHÄ

PISTÄT TUOSTA VEKIN KÄMMENEEN NIIN SE ON SAMAA VERTA.

ALL RIGHT, ÄIJÄ, mutta ymmärräthän ettei samanlaisuus
enää riitä, yhteyksien sijasta tarvitaan talventakainen uusi eli viides aikakausi,
pitkä talven ja kevään välinen value-murrosvaihe, arvot avaava
ihmisellinen datantankkauslievityskolehti. Mallikuvienmarjojenkeräämiskausi,
uusi ukkostava taivas jonka salamat säkenöivät metallia pitkin.
ENERGIA. CONTRA CORRENTE. M
.A. NUMMINEN. PABLO 
NERUDA. TELE. VISIO. VISIO. VISIO-
TOIVOVISIOTOIVOT(ELE)OIVO V-
ISI OOO

ME EMME OLE YKSI JA SAMA SAMASSA PAKETISSA 
VAAN HELVETINMOINEN OUTOUS 
JOKA EI MAHDU RUTTUUNTUMATTA RUUTUUN




Ja jos sä haluat kevättä aistia
          kuin toisen toiseutta, 
niin antaudu 
armoitta aikaansa, paina 
kasvot kehoonsa, 
ajattomansa aihioon, ole 
               lämpimän kädet, 
hämärän lähelle 
paina valoisat kasvot

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti