sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Mitä minusta on jäänyt? En tiedä mitä täältä
                       itsestäni virtaa;

         onko tämä muka sielua, kun se
                                hytisee yksinään?

                  Kehot, miten kauas olen niistä kulkenut.
                  Etten enää muista onko tässä käsi.

                            En muista koska toinen ei kurota.
                            Tähteä saa vain yrittää koskettaa.

                           Jos puhumme Jumalasta, olen heistä yksinäisin,
                                 käyn tähden kanssa dialogia pöydän ääressä

                                             yhden tähden tanssiva valo käy kynttilästä

                           Mutta eiväthän jumalatkaan ole meille koskaan riittäneet.

Mutta yhden tähden puhetta minulle, ei kenenkään muun.
                              Se riittää.
                        Yksi tähti jää. Minä katoan kuunteluun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti