Hän odottaa pitkään että kevät tulisi niin ettei siivoa huonettaan.
Hän pistää edelleen valokuvia muutamaan laatikkoon.
Hän pitää sinisestä väristä.
Hän tunnustelee tietä vaikkei tarvitsisi.
Hän rakastaa kaikkia, on etuovella vastassa oudosti.

Hän nousee portaat toisia korkeammalle lintuja katselemaan.
Hän ottaa valokuvia linnuista jotka ovat laatikoiden ulkopuolisia.
Hän pitää sinisistä sulista.
Hän ajattelee että siivet pitää olla vaikkei tarvitsisi.
Hän rakastaa kaikkia, on puhumatta että toiselle olisi hiljaisuus.

Hän odotti pitkään portaiden yläpäässä niitä jotka eivät seuranneet.
Hän pelkäsi että kaikki linnut olivatkin vain valokuvia laatikoissa.
Hän tiesi että vain sielu on sininen.
Hän päästi irti etenkin tarpeesta.
Hän rakasti kaikkia. On vastassa, puhumatta, hiljaisuus.