Minä hämärässä heijastun 
 En pelkää, paitsi itseäni,
 että lankean ja putoan
 näiltä jyrkiltä askelilta
 kohti isyyttäni

Isän nimi palaa, aina
 isä on vierain, hän 
tulen lailla tervehtii, ottaa 
sinusta minut käteensä,

Tarvitsen sinua, liekin 
tyhjyyttä, pudotuksen tanssia,




Tarvitsen sinua, vierauteni 
 lempeintä tuhoajaa,
 
Tarvitsen sinua, yön liikettä,
vettynyttä ja tummaa maata

Sinua, pitkiä sateisia kuukausia 
 kosteita kuin elävästä verisiä

Tarvitsen valosta eksyneitä 
läheisyyden hetkiä, kauan maatuvia

ja kun kaikki on mustaa, kehokseni 
kiteytyy valon jäänne, ihostani 
muotoutuu  tähti, jäiseksi käynyt tuli,

Olla tähti, tähden keveys 
 toisen maan yllä, 
Olla yhden tähden lapsi, 
 olla yhtä hämärikössä,
 
Sinuuden tyhjyyttä ikuisuuden 
 pudoten, avaten matkalla
siivet ja tuhoutuen, tuhoutumatta 
 olla vasten öisintä kehoasi ...