tiistai 14. kesäkuuta 2016

Tätä se on, uni,
sitä ottaa sen häkkiin
kanssaan ja toteaa, että
sinun sinestäsi minä löydän
             merkityksen.

No, sen vain on riitettävä, unen,
sen on riitettävä likaisilla ja harmailla väylillä,
naapurien seinien nyrkiniskuissa
ja nieltyjen kyynelien tupakanloisteessa,

Siinä keskuudessa on vain yritettävä sanoa,
että tästä en halua herätä.
              En halua herätä tästä unesta ja sen liikkeistä,
vaikka niin moni muu yrittääkin sysätä aamuun.

Minä olen nähnyt teidät, heränneet,
aina juoksemassa valppaina valossa autojen alle.
Ennemmin pidän silmäni kiinni
              ja ajattelen että tapaan teidät vielä
senkin jälkeen, huomisessa jota ette itse saa.

Minä otan teidän persoonanne häkkiin
kanssani, ne aamun hylkäämät, nopeat liikkeet,
ja siellä te sitten nukutte kanssani,
ja minun kättäni pitelevät aamuiset hämärät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti