torstai 30. kesäkuuta 2016

Minulla on aikaa olla yksin.

Aherran, nostan tuolin
 kaappia vasten, etsin
 käsillä esineitä, eteen
purkaantuu kerä toisensa
perään kaikkea mennyttä,

Hiuspinnejä jotka,
  kirjoja joista,
  kirjeitä johonkin,

  kosketuksia,

  oudolla tapaa
  menetettyinä
  menetyksen sisältäviä

niiden takaa löydän
 vain yksinäisyyden,

kaikki kosketukset sisältävän.

Minulla on aikaa olla yksin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti