torstai 4. elokuuta 2016

Saunassa kierteilee usva, minun pääni
on siinä, itsekseen, hengittää korvista ulos
     savuaa. Se on kai tulta.

                                       Oli. Kekäleiden napsuntaa
                                              hiekkatiellä,
                                              poissa tästä hämärästä.

                                       Miksi me olemme täällä,
                                              tällä matkalla
                                              tässä pimeässä jossa
                                              valo leikkaa yötä

                                              Isä?
                Edelleen
                Täällä on kylmää ja olen itsekseni, tuuli
                               pudistaa pienestä takista pisarat.

                Edelleen
                aina aina.

                              Miksi me olemme täällä, isä?

                              En koskaan näe kasvojasi täältä
                              hämärästä josta istun,

                              mihin sinä menin
                              mihin minä menit
                              miksi, Isä?

                   Oven narahdusten alta kuulen sinun askeleesi.

                   Varjossani tuntuu jotain samalla tavalla hoippuvaa.

                            Minä pelkään sitä että sinä tulisit.

                            Sinun pelkosi elää niin syvällä minussa, katso nyt
                                     noita puita minusta,

                                     katso niitä nyt
                          
                            Edelleen sinä käsket, vaikka minä tahdon pyytää.

                    Kävelen peloissani ulos
                    missä yksinäisyys avartuu,
                                 ja kaikkein pienimmätkin eleet
                                     ovat aivan paljaat
                                     mutta tukevat.

                   Askeleet.

                   Hiekalle on piirretty kuvia, minun jalkani ovat hiekassa,
                                 minä piirrän hiekkaan kuvaa
                                 jossa sydämen sisällä on isän nimi,

                                 olen kovin pieni siinä kuvassa,
                                 ja kaikki tarttuu minuun ja nostaa minut ylös.
                                

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti