Ei ole toista aikaa.

Paitsi jos annetaan sadepisaroillekin
oikeus hetken aikaa ajatella.

Minä annan itsestäni sateelle
             ihon joka tuntee sen,

             tuntemattoman.

Tuntematon ottaa minusta pinnan,
                    häilymisen ees-taas,

valonsäihkeen näkymättömissä
                    hengittääkseen hetken
                    ilman suuta, sanoja.

Minä annan itsestäni
kehon kaikelle, kun häviän.

                          Jos häviän.

                          Kun